Miksi Suomen eduskuntapuolueet näpertelevät velkojen ja leikkauslistojensa kanssa? Vaaliteemat tuntuvat käsittävän eduskuntapuolueilla vain sen, mistä leikataan, paljonko leikataan ja paljonko veroja pitää korottaa. Aivan kuin verotaakka ei jo ennestään Suomessa olisi kireä kuin mikä. http://www.veronmaksajat.fi/Documents/Tilastot/VeroasteEU_OECD.pdf
Vaihtoehtoja on!
Me voimme äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka vaativat Suomen hallitusten ottamien velkojen julkisen auditoinnin selvittääksemme, mikä on ns. laillista velkaa ja mikä ei.
Laitonta julkista velkaa on velka, jota ei ole käytetty väestön hyvinvoinnin lisäämiseen, sen sijaan raha on mennyt intressiryhmien etujen kustantamiseen kuten esimerkiksi paikkaamaan verotulo-aukkoa, jonka jättävät veroja välttelevät yritykset. Laitonta velkaa on myös velka, joka on myönnetty jollekin toiselle valtiolle tietäen, että kyseisellä valtiolla on tai sille voi tulla uusien velkojen takia maksuvaikeuksia. Euromaiden tapauksessa laitonta velkaa olisivat myös ns. Kreikan tukipaketit joilla Saksa, Ranska ja jossain määrin Iso-Britannia maksattivat pankkisektorinsa luottotappiot muilla euromailla - vastoin Eu:n sääntöjä - ja velkaannuttivat Kreikkaa lisää siinä ohessa.
Julkinen valtion velkojen tilintarkastus ei ole mikään poikkeuksellinen, ennenkuulumaton teko. Jo 18 maata on tilintarkastuttanut kokonaan tai osittain julkisen velkansa ulkopuolisilla tilintarkastajilla ja erityisillä komiteoilla.
Ecuador sääti lain valtion tilien sekä julkisen velan tarkastamisesta ja perusti komitean tutkimaan asiaa vuonna 2008: tarkastuksen jälkeen suuri osa Ecuadorin veloista kirjattiin alas laittomina http://www.auditoriadeuda.org.ec/images/stories/documentos/informe_final_CAIC.pdf
Argentiina tarkastuttaa valtion velat http://cadtm.org/Argentina-passes-law-to-establish
Ranska: 60% Ranskan julkisesta velasta on laitonta http://www.theguardian.com/commentisfree/2014/jun/09/french-public-debt-audit-illegitimate-working-class-internationalim
Ranskan osalta raportti toteaa, että julkisen velan kasvu ei täsmää julkisen kulutuksen kasvun kanssa. Talouskuri-intoilijat ovat puolustaneet talouskuria nimenomaan sillä, että tuhlaavaista julkisen rahan käyttöä pitää suitsia, ja siksi leikata sosiaaliturvaa ymv.
Ranskan tapauksessa julkinen kulutus on supistunut. Samaan aikaan verotulot ovat pudonneet rikkaille ja suuryrityksille annettujen verohelpotusten takia.
Brasiliassa, joka on maailman seitsemänneksi suurin talous, kansalaisten organisoima velka-auditointityhmä havaitsi, että valtio otti uutta velkaa maksaakseen vanhoja velkoja, ja että uusi velka oli aina edellistä isompi siitä huolimatta, että velkoja lyhennettiin. Lähes puolet budjetista meni velkojen maksuun. Valtio muunsi ulkoista velkaa sisäiseksi velaksi, joka silti oltiin velkaa ulkomaisille tahoille. http://www.redpepper.org.uk/behind-the-bankers-mask/
Kreikka ilmoitti 3. huhtikuuta 2015 aikovansa tarkastuttaa valtion tilit http://www.truth-out.org/news/item/29936-interview-eric-toussaint-of-the-committee-for-the-abolition-of-third-world-debt-discusses-greece-s-new-debt-audit-commission
Euroopan keskuspankki EKP, Euroopan komissio ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF (ns. Troikka) eivät ole ottaneet julkisesti kantaa Kreikan aikeisiin tarkastuttaa valtion tilit ja velat, vaikka ne tuskin ovat aikeesta ilahtuneita, koska niin paljon ns. Kreikan tukipaketeilla synnytettyä velkaa on euromaiden veronmaksajien piikkiin jaettu. Kreikan velkojen toteaminen laittomiksi eli niin sanotuksi kunniattomaksi velaksi (odious debt) olisi ikävä uutinen Kreikkaa lainoittaneille euromaille, koska sillä perusteella Kreikka voi vaatia velkojen alaskirjaamista.
Keskusta, Kokoomus ja Sdp. Te kun junailitte Kreikalle lisää solidaarisuusvelkaa, niin ottakaa nyt julkisesti jotain kantaa Kreikan aikeisiin syynätä valtion velat. Voi käydä niin, että me ei tienattukaan tällä.
Kreikka sentään suunnilleen tietää kenelle on velkaa. Suurin osa maista ei välttämättä tiedä, koska valtionvelkaa myydään jälkimarkkinoilla ns. päämarkkinatakaajien kautta http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta/Pankit_ja_sijoittajat
Suomen velanottotarve on vuonna 2015 valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan 16,8 miljardia euroa http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Lainanotto_ja_kassanhallinta
Samalla pitäisi leikata 6 miljardia euroa suomalaisilta.
Suomalaisetkin voisivat tarkistuttaa velkansa... eduskuntapuolueet siitä eivät tietenkään riemastu, nehän Suomen ovat velkaannuttaneet vastuunkantamisellaan.
Lue myös:
Ville Iivarinen: Valtionvelan mielettömyys http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/50864-valtionvelan-mielettomyys
Islanti kieltämässä yksityisen rahanluonnin http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191773-islanti-kieltamassa-yksityisen-rahanluonnin
Totuus Suomen julkisesta taloudesta - kansalaisten ´älyttäminen´ perusturvan leikkauksiin http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=13014
Maria Lucia Fattorelli: Audit: An essential tool to prove the origins and causes of the current ´debt´ crisis in the United States and Europe http://www.auditoriacidada.org.br/wp-content/uploads/2012/08/Fattorelli-AUDIT-Nov.2011-1.pdf
Lisää velka-asiaa:
Kirjoittaja on Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliehdokkaana Helsingin vaalipiirissä