Islanti on aikeissa kieltää yksityisen rahanluonnin estääkseen vastaisuudessa taloutta epävakauttavat Boom and Bust -syklit. Boom and Bust -syklissä talous laajenee yksityisten pankkien holtittoman luotonlaajennuksen takia synnyttäen kuplia, jotka räjähtäessään sotkevat koko talouden ja synnyttävät lamoja.
Islannin hallitus kaavailee ottavansa yksityisiltä pankeilta pois rahanluontioikeuden ja siirtävänsä sen keskuspankilleen. Ehdotus on osa raporttia, jonka on laatinut hallituspuolue Progress Partyn ("Edistyspuolue") ekonomisti, yrittäjä, Frosti Sigurjonsson. Raportin nimi on "A better monetary system for Iceland".
Neljän keskuspankkiirin tekemän tutkimuksen mukaan Islannissa on ollut vuoden 1875 jälkeen yli 20 erityyppistä finanssikriisiä; kriiseistä kuusi on ollut monitahoisia, erittäin vakavia. Kriisejä ilmenee keskimäärin noin 15 vuoden välein.
Sigurjonssonin mukaan kriisit ovat joka kerran syntyneet vahvan talouskasvun aikana syntyneestä luotonlaajennuksesta. Keskuspankki ei ole kyennyt hallitsemaan luottobuumia, jonka seurauksena inflaatio on noussut samalla kun riskien otto ja spekulointi ovat kasvaneet holtittomasti. Pankkien kaatumisen riski on noussut joka kerran ja on tarvittu veronmaksajille kalliiksi käyneitä valtion tekemiä pelastustoimia.
Islannissa on samoin kuin muissa moderneissa talouksissa: keskuspankki kontrolloi setelien ja kolikoiden tekoa, mutta ei rahanluontia. Nykyisenlaisessa talousmallissa raha on velkasuhde so. rahaa syntyy joka kerran, kun joku ottaa velkaa. Yksinkertaistettuna: Velka = Raha = Ostovoima.
Keskuspankki ei nykyään kykene vaikuttamaan rahan tarjontaan kuin käyttämällä rahataloudellisia työkalujaan.
Sovereign Money -ehdotus ("Suvereeni raha") esittää, että maan keskuspankista tulisi ainoa taho, joka voi luoda rahan. Rahan luontioikeus on määrä pitää erillään siitä, miten luotu raha käytetään. Parlamentti päättää rahan käytöstä.
Kommentti:
Kehittyneet taloudet toimivat nykyään yksityisen sektorin luoton varassa enemmän kuin koskaan, ja paljon myös varsinaisen pankkisektorin ulkopuolella (varjopankit).
Mitä enemmän on siirrytty yksityisen luoton varaan, sen nopeammaksi on kriisisykli muodostunut. Taantumat ovat aiempaa pidempiä ja syvempiä.
Vuonna 2009 julkaistiin tutkimus yksityisen luotonannon talouden vakaudelle aiheuttamista vaaroista. Paperin nimi on "Credit booms gone bust: Monetary policy, leverage cycles and financial crises , 187O-2008".
Tekijöiden - Moritz Schularick, Alan M. Taylor - mukaan vivuttaminen finanssisektorilla on kasvanut voimakkaasti 1900-luvulla samalla kun turvallisen, riskittömän varallisuuden määrä pankkien taseissa on supistunut. Luotonannon voimakas kasvu ennakoi finanssikriisiä; kriisit ovat pieleen menneitä luottobuumeja, tekijät argumentoivat.
Mitään pakkoa tähän ei ole. Raha- ja talousjärjestelmä ovat ideologisia valintoja, jotka toteutetaan poliittisilla päätöksillä.
Islannin pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson lausui tyytyväisyytensä Sigurjonssonin raporttiin. lisäten "Islanti on suvereeni valtio, jolla on itsenäinen valuutta, Islanti on vapaa hylkäämään nykyisen epävakaan osittaisvarantojärjestelmän, ja implementoimaan tilalle paremman rahoitusjärjestelmän."
Miksi ei Suomikin?
Ihailen Islannin uskallusta tunnustaa tosiasiat, ja etsiä korjauskeinoja pitäen silmällä yleistä etua, tavallisen islantilaisen etua. Suomessa tiettävästi Itsenäisyyspuolue on ainoa puolue, joka vaatii rahareformia. Eduskuntapuolueet ovat halukkaita jatkamaan rahoitusmaailman velkaliekaköyteen hirttäytymistä; mahdollistamaan Suomen päätymisen Eu:n talouskurisopimusten sanelemiin velkaselvittelyhin pian vaalien jälkeen. Troikka lienee jo lähtövalmiina, asiaa ei ehkä vain julkisteta ennen vaaleja, että suomalaiset eivät ns. äänestäisi väärin - itseään irti turhista kärsimyksistä.
Suomen veloista noin 90% on ulkomaisia. Maksamme korkomenoja jotakuinkin 9 miljardia ulos Suomesta. Se raha ei jää kiertämään Suomen talouteen. Sillä kustantaisi monen vuoden perustulon ja takuueläkkeen korotukset.
Piakkoin ilmestyy Vs-kustannuksen julkaisema pamletti "Näin Suomea viedään". Omana osuutenani kirjoitin TTIP-, TTP-, CETA- ja TiSA -vapaakauppasopimuksia käsittelevät osat. Kirjoitusvaiheessa käytössäni oli kaiken muun materiaalin lisänä Eu:n sopimuksia käsitteleviä ei-julkisia, luottamuksellisia muistioita ja asiapapereita. Niiden perusteella selvisi, että vapaakauppasopimuksissa on kyse pääasiassa aivan muusta kuin vapaakaupasta.
Eräs tavoitteista on vapauttaa rahoitustoimintaa lisää, ja estää sen säänteleminen tulevaisuudessa."Vapaakauppasopimukset" ovat mm. sopimus siitä, että valtiot eivät saa lakeja laatimalla estää rahoitusmaailmaa tuhoamasta koko maailman taloutta.
Nimitys "vapaakauppasopimus" on tahallisen harhaanjohtava.
Lue myös:
Ville Iivarinen: IMF tutki: mitä jos pankit eivät enää loisikaan rahaamme tyhjästä http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122196-imf-tutki-mita-jos-pankit-eivat-loisikaan-enaa-meidan-rahaamme
Pääasialliset lähteet:
A report by Frosti Sigurjonsson, commissioned by the prime minister of Iceland: Monetary Reform - A better monetary system for the Iceland http://www.forsaetisraduneyti.is/media/Skyrslur/monetary-reform.pdf
Itsenäisyyspuolueen lehti, kaksiosainen artikkeli: "Pankkiunioni ei estä kriisejä. Se järjestää maksajat. Maksaja olet sinä" + "Yksityinen luotonanto vaarantaa talouden vakauden" http://ipu.fi/2013/wp-content/uploads/2011/01/IPU-LEHTI-Nro-2-NETTIVERSIO-2.pdf
WikiLeaks: Second release of secret Trans-Pacific Partnership Agreement documents https://wikileaks.org/Second-release-of-secret-Trans.html
Iceland Review: PM calls for reform of Icelands´s monetary system http://icelandreview.com/news/2015/03/31/pm-calls-reform-icelands-monetary-system